Valkeaa joulua!

torstai 6. joulukuuta 2012
Pidin lapsena talvesta ja olin kova talviurheilulajien harrastaja. Etenkin hiihto oli mieleeni ja monet parhaista talvisista lapsuusmuistoistani liittyvätkin juuri vanhempieni kanssa tehtyihin pitkiin hiihtolenkkeihin. Energiaa riitti usein jopa muun porukan edellä eestaas hiihtämiseen, vaikkeivät jääladut Kallaveden monimuotoisessa saaristossa yhteen kertaan alusta loppuun hiihdettynäkään välttämättä mitään lyhimpiä tai kevyimpiä hiihtolenkkejä olleet.

Mutta kuten niin monelle muullekin, myös minulle kävi valitettavasti niin, että myöhemmät peruskouluvuodet innostamisen sijaan pakottamiseen perustuvine liikuntatunteineen veivät innon kaikista aiemmin rakkaista lajeista. Toki teini-iässä kiinnostuksenkohteet muuttuivat muutenkin ja aika alkoi kulua yhä enemmän vanhempien kanssa hengailun sijaan kavereiden kanssa oleiluun. Niinpä lapsena opitut, lähes talven synonyyminä toimineet talvilajit katosivat pikkuhiljaa arjestani.

Nykyään en todellakaan ole talven suurin ystävä enkä varsinaisesti kaipaa talvea saati lunta koskaan. Itseasiassa luulisin talvikauden menevän ohi huomattavasti kivuttomammin ilman yhden yhtä tuiskua. Tästä huolimatta kuitenkin joulu on aikaa, johon mielestäni kuuluu lumen narskuminen kengän alla, valkoiseksi huurtuneet havupuun oksat ja pikkupakkanen, joka saa hienoimmat jääkiteet hehkumaan hangen pinnalla.

Valitettavasti ajat muuttuvat ja vaikka en muistakaan lapsuudesta yhtään lumetonta joulua, ei sellainen tänä päivänä olisi mikään mahdottomuus. Hyvin usein viime vuosina paljon odotettu lumi on satanut vasta aattoa edeltävänä päivänä, joskus jopa hiljalleen itse aaton aikana. Tällä hetkellä tilanne valkean joulun suhteen vaikuttaa onneksi lupaavalta, mutta tilanne voi silti kääntyä päälaelleen vaikka yhdessä yössä. Luonto osaa olla oikukas ja se oikeus luonnolle sitä jatkuvasti kaltoin kohdellessamme suotakoon.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun hankin kotiin joulukoristeita. On minulla joskus aiemminkin saattanut roikkua lahjaksi saatu huopasydän jossain ja viime vuonna meillä oli jopa oma joulukuusikin (hyvin pikkuinen kylläkin, mutta juuri passeli vanhemmiltani saatujen käsintehtyjen jo vuosikymmeniä palvelleiden kuusenkoristeiden esillepanoon). En kuitenkaan ole koskaan aiemmin varsinaisesti ostanut yhtään koristetta sillä ajatuksella, että koristeesta tulisi osa useiden seuraavienkin vuosien jouluja.

Tänä vuonna ensinkertaa omia joulukoristeita hankkiessamme päätin, että vaikka luontoäiti olisi mitä mieltä tahansa, on oma joulumme tänä vuonna ja monina seuraavinakin vuosina valkoinen. Koristeita onkin hankittu ensisijaisesti väriin perustuen. Arvostan joulukoristeissa (kuten toki muissakin sisustustavaroissa) käsityötä ja olenkin iloinen, että osa hankkimistani koristeista on valtavien teollisuushallien kätköissä teollisena tuotantona valmistamisen sijaan muotoutunut jonkun kädentaitajan oikeissa käsissä. Oma pieni osuutensa on ollut myös omilla kädentaidoilla ja ensi vuoden tavoitteeksi itselleni heitän tämän osuuden kasvattamisen vieläkin suuremmaksi.
Kynttilänjalat, H&M Home. Himmeli, Pentik.
Lyhty, Clas Ohlson
Lyhty, Clas Ohlson. Sydänkoristeet, Pentik.
Kynttilänjalat, Ikea. Kynttilät, Carlson.
Tarjoiluastia, Ritva Liisa Pohjalainen. Puuhevonen, Pentik.

Nämä Pentikiltä löytyvät ihanuudet ovat vielä haaveissa. Jospa sitten seuraavana jouluna..
Paperitähti, Clas Ohlson.
 

Ulkona on ollut tänään kauniin sinivalkoista. Mitä onnellisinta yhdeksättäkymmenettäviidettä itsenäisyyspäivää kaikille!

2 kommenttia on "Valkeaa joulua!"
  1. <3 ihanaa joulun odotusta! Joulun jälkeen nähdään, sitä minä odotan.:)

    VastaaPoista